keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Tietoliikenne verkot ja verkkotopologiat

Verkkotopologia

Verkkopatologialla tarkoitetaan tietoverkon perusrakennetta eli tapaa jolla verkon laitteet on liitetty toisiisa. Alla olevassa kuvassa näkyy perustopologiaa
Verkkotopologiat
Väylä

Väylätopologia on vanhin käytössä olevista topologioista. Siinä verkon laitteet on kytketty yhteen yhdistävään kaapeliin, jonka molemmat päät on kytketty terminaattoriksi kutsuttuun vastukseen. Väylätopologian heikkous on siinä, että käyttö perustui kilpavarausmenettelyyn, jolloin verkkoa saattoi käyttää vain yksi laite kerrallaan ja jokainen laite joka yritti liikennöidä verkossa yhtä aikaa jonkin toisen laitteen kanssa aiheutui törmäyksen ja ruuhkautti verkkoa.

Tähti

Tähtitopologiassa on keskuslaite, kuten kytkin tai keskitin, jonne verkkolaitteet on kytketty. Kaikki verkon tietoliikenne kulkee keskuksen keskipisteen kautta. Keskitin/kytkin on yleensä kytketty toiseen kytkimeen tai reitittimeen, josa yhteys jatkuu toiselle laitteelle. Keskitttimien käyttö on vähenemässä, sillä ne kaiuttavat kaiken liikenteen jokaiseen keskittimessä kiinni olavaan verkkolaitteeseen, jolloin liikenne voi ruuhkautua. Kytkin ohjaa dataa vain siihen osoitteeseen jonne se on tarkoitettu, joten verkko ei ruuhkaannu.

Rengas

Rengastopologiassa verkosta on muodostettu fyysinen rengas, jonka jokaisessa solmussa on verkkolaite. Verkkolaitteet on yhditetty toisiinsa verkkoon MAU-yksilolla. Hyvä esimerkki on rengastopologiasta on IMB:n Token Ring- verkko, joka on toteutettu fyysisenä tähtenä IBM:n kaapelointijärjestelemällä, joka kytkeytyy renkaaksi.

Rengasrakenteissa verkossa on kullakin asemalla kaksi naapuria. Toiselta asemalta saadaan sanoma ja toiselle lähetetään. Vaan yksi asema kerrallaan saa sanomaa. Eli verkossa kiertää token (valtuus), jonka haltijakone saa puhua, jolloin muut konneet eivät lähetä mittään. Jos konneella ei oo mittää lähetettävää nii token siirtyy seuraavalle konneelle. Token kiertää aina myötäpäivää.
Alueverkot (MAN tai RAN)

Alueverkot(Metropolitan Area Network tai Regional Area Network) toimivat maantieteellisesti hyvinkin laajoilla alueilla esimerkiksi kaupunkien tai jopa eri maiden välillä. Pitkistä siirtoyhteyksistä ja niistä aiheutuvista korkeista kustannuksista johtuen alueverkkojen nopeudet ovat yleensä huomattavasti lähiverkkoja alhaisempia. Tyypillisesti siirtonopeudet ovat jotain väliltä 100-1000 Mbps, joskin nopeammatkin yhteydet ovat mahdollisia.Alueverkot on yleensä toteutettu ATM-, Ethernet-, SDH- ja WDM-tekniikoilla valokuituyhteyksiä käyttäen.

Alueverkkoja käytetään oman organisaation eri toimipisteiden yhdistämisen lisäksi myös organisaatioiden välisten yhteyksien luomiseen. Perinteisesti eri toimipisteiden lähiverkot yhdistettiin toisiinsa kiinteillä yhteyksillä. Yhteyden päähän asennettavat laitteet (sillat tai reitittimet) huolehtivat verkkojen välisestä siirrosta ja estävät verkon sisäisen liikenteen leviämisen toiseen verkkoon. Alueverkossa voidaan siirtää puhetta, dataa ja liikkuvaa kuvaa. 


Laajaverkot (WAN)

Laajaverkot ( Wide Area Network) on laaja tietoliikenneverkko, joka yhdistää suuren määrän kansallisia lähiverkkoja sekä verkkosegemnttejä suureki kokonaisuudeksi joka on meille varmasti monelle tuttu = WWW eli World Wide Web. Laaja verkolle on tyypillistä maantieteellinen ulottuvuus paikkakunnalta toiselle tai maan rajojen ulkopuolelle aina maanosien väliseksi verkoksi.


Lähiverkot (LAN)

Lähiverkko (Local Area Network) on kokonaisuus, joka koostuu laitteista, jotka on kytketty toisiinsa kaapeloinnilla taikka langattomasti eli WLAN (Wireless LAN). Maantieteellisesti lähiverkko on rajattu, pienehkön alueen sisäistä tietoliikennettä toteutuvaa ja suureen siirtokaapasiteettiin pystyvää verkkoa, joka on yhden organisaation hallinnassa.
WLAN ja LAN eroavat toisitaan siten, että jos ollaan WLAN yhteydessä niin silloin työkeskukset ja palvelimet kommunikoivat langattomasti kun taas LAN yhteydessa laitteet ovat yhteydessä kaapeloinnin avulla.
WLAN



Lähiverkko koostuu --> kaapelointi --> verkkosovittimet (jonka avulla laitteet yksilöidään) --> keskittimiet (joiden avulla laitteet saavat yhteyden toiinsa) --> Verkonhallintaohjelmsito (joka järjestelee tietoverkon liikennettä)
Pienyrityksen lähiverkko.




Lähiverkoja on eri kokoisia. Suuren organisaation lähiverkko voi olla maantieteellisesti ajatellen hyvinkin suuri. Tällöin puhutaan verkon segmenteistä joiden yhdistämistä kutsutaan siltaukseksiSilta liittää yhteen kaksi samaa tekniikkaa käyttävää verkkosegmenttiä.
Keskisuuren yrityksen lähiverkkoa.

IP osoitteet IPv4 ja IPv6

IP-osoitejärjestelmään  liittyy kiinteästi usita yhteykäyntäntöjä, eli protokollia.

Näistä tärkein on TCP/IP- protokolla, joka sisältää useita WWW-verkossa liikennöintiin välttämättä tarvittavia käytäntöjä.

TCP/IP-protokolliin kuuluvat mm. seuraavat:

 - IP (Internet Protocol), joka hoitaa reitityksen internet-verkossa
 - TCP (Transport Control Protocol), joka hoitaa varsinaisen tiedonsiirron
 - FTP (File Transfer Protocol) jota käytetään vaikkapa imuroitaessa ohjelmia FTP-palvelimelta
 - SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) sähköpostin siirrossa 
 - HTTP (Hypertext Transfer Protocol) Hypertekstin (web-sivu) käsittelyyn

32-bittinen (IPv4) osoite rajoittaa yksilöitävien verkkojen määrän noin kahteen miljoonaan, joihin voidaan kytkeä noin neljä miljardia tietokonetta. Tästä huolimatta IP-osoitteet internetin kasvun myötä ovat käyneet jo vähiin.

Jo 1990 alusta IP-osoituksesta on ollut valmisteilla 128-bittinen versio IPv6(IPng), jonka käyttöönotto mahdollisti moninkertaisen määrän yksilöitäviä verkkoja ja laitteita.

IPv6:n laajempaa käyttöönottoa on hidastanut erilaisten laiteteknisten ja ohjelmallisten ratkaisujen kehittäminen. Yksi tällainen on esim. NAT (NetworkAddressTranslation), joka mahdollistaa yhden oganisaation asiakaskoneiden liikennöinnin internet-verkossa yhdellä IP-osoitteella. Tällä tavoin toimien voi yritys tai operaattori moninkertaistaa omasta verkostaan ulospäin suuntautuvan liikenteen.




Käyttöjärjestelmän asentaminen ja kovalevyn jakaminen

Käyttöjärjestelmän asentaminen

Käyttiksen asentaminen aloitetaan laittamalla levy taikka muistitikku koneeseen kiini jossa on käyttis sisällä. kännistetään kone ja avataa BIOS jonka kautta voidaan valita asennustapa ja minkä kautta asennus tapahtuu. Jos asennetaan Windows 7 niin levy koneeseen sissään käynnistetään kone avataan BIOS ja valitaan asennus levyltä ja kun pääsemme asentamaan käyttistä niin valitaan itselleen sopivat asetuksen ja seurataan asennuksen kulkua ja samalla seurataan asennuksen erivaiheita.

Kovalevyn jakaminen eri osiin

Alla kuvissa on erivaiheet miten voi jakaa kovalevyn.
Ensin mennään ohajuspaneeliin-> järjestelmä ja suojaus -> valvontatyökalut -> Luo ja alusta kiintolevyasioita.
Toiseksi valitaan asema joka halutaan jakaa, se ensin pienennettään
Kolmanneksi pinennetään asema haluttuun kokoon
Neljänneksi luodaan pinennetystä asemasta uusi asema
Viidenneksi seurataan aseenusta ja valitaan tietyt kohdat mitä halutaan tehdä
Kuudenneksi asema on valmis ja valmiina käyttöön.
Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Vaihe 4

Vaihe 5

Vaihe 6

Vaihe 7

Vaihe 8

Vaihe 9

Vaihe 10

Vaihe 11

Tietokoneen rakenne ja toiminta

Kotelo

Tietokoneen kotelon sisältä löytyy kaikki osat jotka pyörittävät konetta ja kotelon sisälle voi asetella kaikki koneen osat paikoilleen ja kiinni. Kotelo toimii myös suojana osille, ettei isommat roskat taikka muuta tavarat pääse vahingoittamaan koneen osia. Yleensä koteloissa on käytetty terästä ja alumiinia.
tyhjä tietokoneen kotelo
Emolevy (AsRock 960GC-GS FX)

Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy, johon kiinnittyy koneen muut osat ja jonka avulla osat kommunikoivat. Emolevyyn on yleensä juotettu osa näistä osista, mutta esim prossut, ramit näyttikset voidaan kiinnittää helposti käsin painamalla ne emolevyssä oleville paikoille.



Kyseiseen AsRock 960GC-GS FX emolevy tukee
Prossu: AM3+ jossa on 8 ydintä
Ram: DDR3 1866(OC) max. 16GB / DDR2 1066 max. 8GB
Näyttis: Integroitu AMD Radeon 3000, DX10, PS 4.0
Laajennuspaikat
1 x PCI Express 2.0 x16 paikka (PCIE2 @ x16 mode)
1 x PCI Express 2.0 x1 paikka
2 x PCI paikka





Takaliittimet:
1 x PS/2 Hiiriportti1 x PS/2 Näppäimistö portti
1 x Serial Portti: COM11 x D-Sub Portti4 x USB 2.0 Portit1 x RJ-45 LAN PorttiHD Audio Jack: Line in / Etu kaijuttimet / Mikrofooni







Random access memory eli RAM muisti

Keskusmuisti eli käyttömuisti on koneen työmuisti jota kone käyttää, kun koneella työskennellään. Keskusmuisti on luku- ja kirjoitusmuiti tyyppiä. Normaalisti keskusmuistin sisältö tyhjenee aina virrankatkaisun yhteydessä.
RAM kampoja










Suoritin eli prosessori

Prosessori on tietokoneen osa, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä. Prosessori on koneen keskeisimpiä osia ja tavallaan tietokoneen ''aivot''. Nykyajan prosessoissa on kaikki osat pakattu yhdelle mikropiirille ja tästä nimitys mirkoprosessori. Emolevy ja BIOS määrittelevät suoritintyypin.

Yksittäinen prossu voi suorittaa kerrallaan vain yhtä ohjelmaa, mutta tehtäviä voi vaihdella erittäin nopeasti, jolloi suoritus näyttää rinnakkaiselta. Moniydinprosessori tarkoittaa sitä, että saman mikropiirin sisälle on rakennettu kaksi tai useampaa suorittimia eli ytimiä.

Suoritinkanta on koneen emolevyssä oleva muovinen osa, joka yhdistää mekaanisesti prossun emolevyyn. Prossu jossa on socekt malli, siinä on pinnit ja emolevyssä pinneille menevät reiät, kun taas prossu joka on LGA mallia siinä ei ole pinnejä vaan tasainen pinta ja emolevyssä on valmiiski pinnit. Prossua laitettaessa on eirttäin tärkeää olla varvoinen ettei pinnit vääntyile, koska ne vääntyvät erittäin helposti.
LGA kantainen prossu


Socket AM3+ prosessori















Kiintolevy eli kovalevy

Kovalevy on koneeseen kiinteästi asennettu levymuisti, jota käyetään tietokoneen massamuistina. Kovalevylle voi tallentaa erilaisia ohjelmia ja muunlaisa tiedostoja. Tiedostot säilyvät kovalevyllä ilman virransyöttöä. Kovalevy tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- lasikiekon pinnalla olevaan magmnettiiseen materiaaliin.

Yleisimmät liitänät mahdollisuudet kovalevyllä on SATA, IDE/ATA seka SCSI. Nykyään kaikista yleisin liitäntä mahdollisuus on SATA liitimella joita on emolevyssä yleensä neljä tai enemmän.

SSD on myös kovalevy, mutta se toimii nopeammin ja siinä tiedostot tallentuvat flah-muistipiireille. SSD:ssä ei sisällä kiintolevyn mekaanista koneistoa, vaan pelkästään puolijohdepiirejä. SSD on nopempi kuin normaali kiintolevy, siinä on pienempi virrankulutus, se on pienempi ja äänetön.

Virtalähde

Tietokoneen virtalähde muuttaa virran tietokoneelle sopivaski, ettei kone mene rikki. Virtalähteestä lähtee yleensä useitajohtoja joille on eri käyttötarkoitus. Emolevylle ja kovalevylle tulee omat virtajohdot. Jos on lisä tuulettimia niin niillekkin on yleensä virtalähteessä löytyvä johto.